Maito – terveyden edistäjä vai tuhoaja?

Olen jo pitkään puhunut luonnollisen ja puhtaan ruoan puolesta. Luonnollinen ja puhdas ruoka tarkoittaa minulle sitä, että ruoka on mahdollisimman lähellä alkuperäistä muotoaan eikä sitä ole prosessoitu teollisesti, muunneltu kemiallisesti tai muullakaan tavalla käsitelty ihmiskeholle vieraaseen muotoon.

Aina kun laitan jotain suuhuni, kysyn itseltäni seuraavat perustavanlaatuiset kysymykset: miksi käytän tätä ruoka-ainetta? Viekö se terveyttäni eteenpäin? Tuleeko siitä hyvä olo? Onko siinä jotain tärkeää ravintoa, jota en saa mistään muualta?

Maidon kohdalla en ole pitkään aikaan saanut kysymyksilleni vastauksia, joten olen alkanut kyseenalaistaa sen tarpeellisuutta ihmiselle, ja siksi halusinkin nyt kirjoittaa siitä hieman laajemmin.

 

Me kuljemme “putken” läpi, jossa viralliset tahot kertovat meille, miten meidän jokaisen kuuluisi syödä ja mikä on terveellistä.

 

Olen jo kauan kritisoinut virallisia ravitsemussuosituksia – ja syystäkin. Ravitsemussuosituksissa ei oteta yksilöitä huomioon, vaan kaikki asetetaan samalle viivalle neuvolasta asti. Me kuljemme “putken” läpi, jossa viralliset tahot kertovat meille, miten meidän jokaisen kuuluisi syödä ja mikä on terveellistä. Päiväkodeissa, kouluissa, urheiluopistoissa, armeijassa jne. Kaikkialla syötetään samaa ruokaa kaikille! Sitten, kun joku kaunis päivä tulemme putken toisesta päästä ulos, ovat viralliset linjat iskostuneet niin syvälle selkärankaan ja aivoihin, että luulemme syövämme terveellisesti, vaikka tosiasiat ovat monen kohdalla aivan jotain muuta.

Itsekin havahduin tähän vasta seitsemän vuoden ulkomailla asumisen jälkeen ja mietin että hetkinen, ovatko viralliset ravintosuositukset sittenkään sopivat meille kaikille?

kuva: https://www.valio.fi/tuotteet/valio/#

 

Valio ja monopoli

Ihan alkuun, minkä vuoksi Suomessa maalataan maidosta ainoastaan positiivinen kuva, vaikka löytyy lukuisia tutkimuksia, jotka kertovat aivan toista? Miksi niitä ei oteta millään tavalla huomioon? Ja entäs ihmisten omat kokemukset, eivätkö ne merkkaa mitään? Jopa meidän johtavat ravitsemustieteilijät ja professoritkin ovat myöntäneet, että maidolla on korkeintaan neutraali vaikutus meidän terveyteemme. (1)

Kolusin monet artikkelit, tutkimukset ja uutiset löytääkseni vastauksia kysymyksiini, ja silti aina yksi nimi toistui lähes poikkeuksetta: Valio.

Valio on suurin, merkittävin ja tuottavin meijerijalostaja Suomessa, joka omistaa noin 80% kaikesta maidosta. Ajattelepa sitä hetki. Valio isona yrityksenä rahoittaa pääasiallisesti kaikki maitoa koskevat tutkimukset, ja jos he eivät halua johonkin aiheeseen laittaa rahojaan, koko tutkimusta tuskin syntyy. Yleensä tutkimuksiin lähdetään mukaan vasta sitten kun sen tiedetään tuovan lisää kassavirtaa tai markkinaetua yritykselle. Puhutaan nyt asioista ihan suomen kielellä. Valio on aggressiivisesti voittoa tavoitteleva yritys, jonka tavoite ei ole parantaa ihmisten terveyttä, vaan myydä enemmän maitoa. Piste. Sillä on myös oma tutkimusosasto 20 miljoonan euron budjetilla ja yli sadalla työntekijällä, joten Valio itse voi melko vapaasti rahoittaa omat tutkimuksensa. (2)(3)

 

”Meillä ei ylipäänsä ole riippumatonta maitotutkimusyksikköä ja rahoituskenttää niin kuin monissa muissa maitomaissa.”, Helsingin yliopiston maitoteknologian professori Tapani Alatossava harmittelee. (3)

 

Tämän lisäksi Valio saa joka vuosi EU:lta rahaa (markkinatukea) maataloustuotteiden myynninedistämiseksi. Yksi osa tätä markkinatukea on koulumaitotuki. Lähes 90% kouluista ja päiväkodeista (kunnista) ostaa maidon juuri Valiolta, koska Valio myy ne edullisempaan hintaan tämän koulumaitotuen ansiosta. Tuen yhtenä ehtona on kuitenkin pitää maitotuotteiden julisteita seinillä lapsien nähtävillä – maidon menekin edistämiseksi.

Lapset ja nuoret, joiden koulut ja päiväkodit ostavat maitonsa Valiolta, saavat siis hyvän mielikuvan sekä Valiosta, terveellisistä aterioista että maidon “tärkeydestä”.

Ja näin se maito-oravanpyörä pyörii, kun koulut hakevat tukea, Valio tarjoaa maidon Maaseutuviraston julisteiden kera, EU antaa markkinatukea Valiolle (koulumaitotuki) ja lapset kasvaessaan ehdollistuneina ostavat (Valion) maitotuotteita. (4)(5)

Kuva asiakkaani ottama

Mennäänpäs hetkeksi ajassa taaksepäin..

Tämä kaikki on lähtöisin järjestöstä nimeltä Maitopropagandatoimisto, joka perustettiin jo vuonna 1929 tarkoituksenaan tuottaa ”puolueetonta maitopropagandaa”. Tämä järjestö siis piti huolen siitä, että maidon (mahdollisesta) sopivuudesta ihmisen ravinnoksi tiedotettaisiin mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Vuonna 1958 järjestön toiminnan otti haltuun Maito ja Terveys Ry, joka on jatkanut 20-luvulla aloitettua maitopropagandaa tähän päivään asti.

Haluan että ymmärrät faktan, että maidon lobbaamista on tehty järjestelmällisesti melkein sata vuotta. Joten ei ole ihme, kun jokaisen suomalaisen selkärankaan on uponnut mielikuva puhtaasta ja valkoisesta maidosta, ja sen terveellisyydestä.

Kuva: https://www.valio.fi/tuotteet/valio/#

No mutta, kerta meille täällä maitomonopolin maassa kehotetaan tai jopa käsketään juomaan maitoa, niin olisi kiva tietää, että minkä takia? Miksi maitoa pitäisi juoda? Millä terveysväittämillä maitoa markkinoidaan? Ja ovatko ne totta?

 

Maidon markkinoinnin ässä hihassa – kalsium

Suurimpana maidon markkinointivalttikorttina on ehdottomasti kalsium, jota luut tarvitsevat pysyäkseen vahvana ja hyvässä kunnossa. Jo pienestä saakka meitä on valistettu siitä, kuinka maito on ainut hyvä kalsiumin lähde, ja on erittäin tärkeää, että sitä juo vähintään kolme lasillista päivässä, jotta tämä päivittäinen kalsiumin tarve täyttyy. Muistan itsekin lapsena kauhistelleeni joitain luokkakavereitani, jotka eivät juoneet paria lasia maitoa joka aterialla, kuten itse tein. Ajattelin heidän varmasti sairastuvan aikuisena kaikenmaailman sairauksiin, ainakin osteoporoosiin. Hyvin oli jo nuoreen Tomi Kokkoon jumittuneet tietyt ajattelukaavat!

Anyway, maito sisältää kalsiumia noin 120 mg / 100 g riippumatta siitä, onko maito rasvatonta, kevyttä vai täysmaitoa. Meille ei ole kuitenkaan kerrottu sitä, että kalsiumia voi maidon lisäksi saada ihan tarpeeksi myös muista raaka-aineista. Esimerkiksi kuivattu basilika ja oregano sisältävät kalsiumia 1576–2240 mg / 100 g, mikä on yli 18-kertainen määrä maitoon verrattuna! (6)
Oheisessa kuvassa on havainnollistettu vielä muiden raaka-aineiden kalsiumpitoisuuksia maitoon verrattuna ihan vain esimerkkinä.

Maidosta saattaa saada kerralla helposti suuren määrän kalsiumia, mutta itse uskon hyvin vahvasti siihen, että luonnossa kaikki on paremmassa suhteessa ja balanssissa.

Kalsiumin imeytyvyydestä ei myöskään ole kerrottu juuri mitään, vaikka se on melko tärkeä asia huomioida. Jotta sen imeytyvyydestä voidaan ymmärtää edes hiukan, on meidän ensin tiedettävä, mistä kalsiumia saa, ja mitkä asiat vaikuttavat sen imeytymiseen.

Kalsium on siis luonnossa esiintyvä alkuaine ja sen alkuperäinen lähde on maaperä. (7) Maaperästä se kulkeutuu kasveihin, joita eläimet sitten syövät. Lehmät siis saavat kalsiuminsa kasveista, joten miksemme mekin voisi saada? Maidosta saatu kalsium saattaa imeytyä heikommin kuin kasveista saatu kalsium, koska maidossa se on kulkenut ravintoketjussa useamman vaiheen läpi. Myös maidon laktoosin hajoamistuotteen galaktoosin sanotaan häritsevän kalsiumaineenvaihduntaa oksidatiivisen stressin ja tulehduksen myötä. (8)(9)

Tosin kalsiumin imeytyminen, kuten kaikkien muidenkin ravinteiden imeytyminen, on hyvin yksilöllistä. Avainasemassa ovat aina luonnollisesti mm. oman suoliston kunto ja muiden kivennäisaineiden tasapaino, mutta näkemykseni on, että maidon kalsiumin imeytyvyys on vähintäänkin kyseenalaista. (10)

 

Kun otin maitotuotteet takaisin ruokavaliooni, kalsiumtasoni laskivat.

 

Virallinen suositus on 800 mg per päivä, mutta tarvitsemmeko me ihmiset niin paljon kalsiumia, että sitä pitää ”litratolkulla” juoda maidon muodossa? Vai riittäisikö, jos saisimme kalsiumia pitkin päivää eri raaka-aineista, kuten 63 mg desilitrasta valkoisia papuja, 72 mg ⅓ lautasellisesta parsakaalia (150 g) ja 38 mg kotimaisista mustikoista (200 g)? Näin olen itsekin tehnyt jo vuosia ja verikokeetkin sen todistavat, ettei kalsiumin kanssa ole ollut minkäänlaisia haasteita. Saman olen huomannut asiakkaideni hivenainemittauksissa. Ei yhtäkään haastetta kalsiumtasojen kanssa, vaikkei maitotuotteita ole käytetty. Itseasiassa 30 päivän ihmiskokeen aikana kun otin maitotuotteet takaisin ruokavaliooni (ravintosuositusten mukaisesti), niin kalsiumtasoni laskivat, mikä oli hyvin mielenkiintoista huomata.

Tässä esimerkkejä omasta ruokavaliostani, ja kuinka paljon jo niistäkin saan kalsiumia!

Näiden kaikkien lisäksi “bonus” kalsiumin ja ylipäätänsä tärkeiden mikroravinteiden lähteenä itsellä ovat luut ja niistä tehtävä luuliemi. Siitä saat kalsiumin lisäksi extrana vielä muita luustolle erittäin tärkeitä rakennusaineita, kuten kollageenia ja gelatiinia, joita luissa on luonnollisesti reippaasti! Tämän lisäksi luuliemen aminohappoprofiili on tulehdusta alentava. Luuliemen keittely voi mennä monilla hifistelyn kategoriaan, mutta se on itseasiassa hyvin helppo valmistaa, ja sen ravintorikkaus on aivan omaa luokkaansa. Luulientä voi kätevästi myös pakastaa esimerkiksi jääpalamuotteihin. Tämä “bone broth” on kasvava trendi maailmalla etenkin Jenkeissä, ja odotan innolla, milloin se saapuu myös Suomeen.

 

Maidon kalsium-magnesium balanssi

Vaikka maidon juonnin lopettaisi nyt saman tien ja saisi kalsiumtarpeensa muualta, on hyvä tietää muutama juttu kalsiumin ja magnesiumin suhteesta.

 

Huonosta kalsium-magnesiumsuhteesta voi aiheutua jopa osteoporoosia.

 

Kalsiumin tehtävänä, luiden ja hampaiden kunnossapidon lisäksi, on säädellä monia eri elintoimintoja, kuten sydämen, lihasten ja hermoston toimintaa. (11)(12)
Nämä kuitenkin toteutuvat vasta silloin, kun saamme kalsiumin kanssa tarpeeksi magnesiumia. Jos magnesiumin saanti on kalsiumiin verrattuna liian vähäistä, voi kalsiumista olla meille itse asiassa haittaa. Huonosta kalsium-magnesiumsuhteesta voi aiheutua nivelreumaa, sydänsairauksia, hengitystieoireita, verisuonten kalkkeutumista ja jopa osteoporoosia. (13)(14)

Myös lihaskrampit ja huono palautuminen voivat olla seurauksia huonosta kalsium-magnesiumsuhteesta, ei pelkästään magnesiumin vähyydestä niin kuin yleensä ajatellaan. (15)

Elimistömme kalsium-magnesium suhde tulisi olla suunnilleen 2:1 ja tyypillisessä lehmänmaidossa tämä on 10:1, eli saamme maidosta kalsiumia 10-kertaisen määrän magnesiumiin verrattuna. (14)(6)
Tämä ei tietenkään missään olosuhteissa ole hyvä asia, ja siitä syystä suosittelenkin varmistamaan riittävän magnesiumin saannin, mikäli vielä juot reippaasti maitoa päivittäin (kuten itsekin aikoinaan tein).

Hyviä magnesiumin lähteitä, joita itsekin käytän, ovat useimmat pähkinät, siemenet, pavut, vihreät kasvikset (kuten pinaatti) ja yksi suosikeistani; raakakaakao, jota käytän mm. smoothieissa. Sen lisäksi tykkään kuitenkin varmistaa magnesiumin saannin laadukkaiden lisäravinteiden muodossa.

Kuva: http://www.askiitians.com/iit-jee-s-and-p-block-elements/biological-importance-of-magnesium-and-calcium/

 

Maito ja osteoporoosi

Maidon sisältämän kalsiumin avulla on myös vedottu osteoporoosin ehkäisyyn, mikä tilastoissa ja tutkimuksissa valitettavasti näyttää aivan toista. (16)
Juomme Suomessa eniten maitoa maailmassa, jopa noin 130 litraa vuodessa per asukas, ja siitä huolimatta osteoporoosia on jo niin paljon, että se on Suomen kansantaudiksi rinnastettava sairaus. (17)
Myös muissa länsimaissa, joissa maidon kulutus on runsasta, kärsitään eniten luunmurtumista ja osteoporoosista. (18)

Kalsium on kyllä tärkeä peluri osteoporoosin ehkäisyssä, mutta maidolla itsellään ei näytä olevan osuutta asiaan.

Valion maitomainos vuodelta 1997

 

Muutama vuosi taaksepäin British Medical Journal julkaisi laajan ruotsalaistutkimuksen, jossa havaittiin, ettei maidon käyttö ehkäise osteoporoosin syntymistä vaan jopa lisää luiden murtumariskiä etenkin naisilla. (9) Myös Harvardin yliopiston 12 vuotta kestävässä tutkimuksessa päädyttiin samoihin lopputuloksiin. (19)

Suomen Luustoliittokin sanoi osteoporoosin keskeisimmäksi syyksi D-vitamiinin puutteen eikä kalsiumin puutteen. (20) Kysynkin, että onko maito ollut aivan turha osteoporoosin ehkäisyssä?

Ja jos miettii tätä kalsium asiaa vielä pidemmälle, niin kalsiumhan on aina ollut maidon myynnin suurin valttikortti jo vuosikymmeniä. Jotain on täytynyt keksiä menekin edistämiseksi, joten otettiin tämä ässä hihasta ja peloteltiin ihmisiä vauvasta vaariin; mikäli et juo maitoa, luusi katkeavat. Tämä nähdään hyvin myös yllä olevassa Valion mainoksessa. Pelottelua parhaimmillaan ja nerokkaasti käytetty vielä luurankoa, joka uppoaa perheen pienemmille kuin kuuma veitsi voihin. Huomaan tämän myös lähes poikkeuksetta luennoillani ja videoillani, kun puhun tästä aiheesta. Ihmiset suorastaan säikähtävät, että mistä ihmeestä saan sitten kalsiumia, mikä kertoo siitä, että maidon kalsiumin markkinoinnissa on valtakunnallisella tasolla onnistuttu todella hyvin.

Muistetaan vielä, että kalsium on vain yksi kivennäisaine muiden joukossa. Se on tärkeä osa kokonaisuutta, en sitä kiistä, mutta pystymme saamaan sitä aivan tarpeeksi muista lähteistä, jotka eivät aiheuta maidon kaltaisia haasteita. Ja jos luuston terveyttä mietitään, niin usein unohdetaan lähes täysin, että mm. D-vitamiini, K2-vitamiini ja magnesium ovat erittäin tärkeässä roolissa! (21)

Kuten kerroin, en ole itse stressannut kalsiumin saannista enää vuosiin, koska tiedän, että kokonaisvaltainen ruokavalioni kattaa sen tarvittavan saannin. Kalsiumin liikasaanti tai sen turha ahmiminen ei vahvista luustoa tai vähennä murtumariskiä, vaan kasvattaa riskiä kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. (22)(23)

 

Maidon D-vitamiini

Toisena huomattavana syynä juoda maitoa nousee esiin virallisten tahojen mukaan D-vitamiini, mikä on mielestäni hieman koomista. Ymmärrän tietenkin, että se auttaa myyntivaltti-kalsiumia imeytymään elimistöömme, mutta D-vitamiinin saanti ei liity maitoon millään tavalla.

Ensinnäkään sen vuoksi, sillä D-vitamiini on keinotekoisesti lisätty maitoon. Teollisesti prosessoitu maito ei itsessään sisällä juuri lainkaan D-vitamiinia.

Itse asiassa lisätyn D-vitamiinin määrä on maidossa ihan minimaalinen. Maitoon on lisätty vain 1µg (mikrogramma) / 100 ml D-vitamiinia, mikä tarkoittaa sitä, että päivässä joutuisi juomaan noin 48 lasillista maitoa saadakseen tarpeeksi D-vitamiinia (100 µg).

Etenkin rasvattoman maidon käyttö D-vitamiinin lähteenä on se kaikista huonoin vaihtoehto. Entsyymien erikoismies Joni Laiho sanoi hyvin vieraillessaan Kysy Tomi Kokolta videosarjassani, että on huvittavaa, kuinka rasvatonta maitoa promotaan hyvänä D-vitamiinin lähteenä, vaikka D-vitamiini tarvitsee juuri rasvaa imeytyäkseen. Ja oleellisesti rasvattomasta maidosta tämä rasva on kynitty pois.

Paras D-vitamiinin lähde on aurinko. Jo 15-30 minuutin ulkoilu aurinkoisena päivänä nostaa elimistön D-vitamiinipitoisuuksia. (24)
Suomen ilmastossa riittävä D-vitamiinin saanti auringosta ympäri vuoden on kuitenkin mahdotonta, joten siihen tarvitaan lisäksi muita konsteja.

Saamme jonkin verran D-vitamiinia ihan ruoastakin, kuten kaloista, sienistä ja voista, mutta D-vitamiinipitoisuudet ovat niissä sen verran pieniä, joten ne eivät yksistään riitä täyttämään päivittäistä D-vitamiinin saantia.

Paras keino saada tarpeeksi D-vitamiinia on ottaa se lisäravinteena purkista. Muuta tapaa ei oikein ole, mikäli haluaa optimoida tämän puolen kuntoon!

 

“Onko ihmisissä tapahtunut jokin ihmeellinen muutos, jonka avulla voitaisiin mitenkään perustella, että D-vitamiinia suositellaan vain 10% siitä määrästä mitä vielä 1960-luvulla suositeltiin?

 

Mitä viralliset suositukset sanovat?

Virallisten suositusten mukaan 10 µg / vrk on tarpeeksi, mutta todellisuudessa tuo määrä ei riitä edes ylläpitämään tarvittavaa määrää elimistössä -saati sitten nostamaan sitä. On todettu, että jopa n. 76-89 % suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta, jolla voi olla hyvinkin vakavia seurauksia. (25)(26)
Tämän olen huomannut myös asiakkaideni kanssa, että ani harvalla tulokset D-vitamiinin suhteen ovat edes välttävät.

Enkä usko, että sinulle on kerrottu, että tämä virallisten suositusten mukainen D-vitamiinisuositus on pienentynyt moninkertaisesti vuosikymmenien aikana. Ei tarvitse mennä kuin vuosille 1925-1964, jolloin virallinen suositus oli Arvo Ylpön johdolla 100-125 µg / vrk, myös lapsille. Vuonna 1964 virallinen suositus puolitettiin ja se oli enää 50 µg / vrk. Tämä ei riittänyt, joten vuonna 1975 suositus jälleen puolitettiin annokseen 25 µg / vrk. Ja juuri kun odottaisi tämän nyt varmasti olevan tarpeeksi rumasti leikattu, niin vuonna 1992 viralliseksi D-vitamiinin suositukseksi tuli 10 µg / vrk, joka lukee virallisissa suosituksissa vielä tänäkin päivänä. Suomalaisten terveyden kannalta olisi mahtavaa, ettei tätä oltaisi menty sörkkimään niin moneen otteeseen! Joka kerta kun näin tehtiin, niin mm. lasten diabetestapausten määrä lisääntyi. (27)(28)
Minua suorastaan turhauttaa kirjoittaa tästä, kun tiedän miten tärkeää D-vitamiinin riittävä saanti on! Onko ihmisissä tapahtunut vajaan kuudenkymmenen vuoden aikana jokin ihmeellinen muutos, jonka avulla voitaisiin mitenkään perustella, että D-vitamiinia suositellaan tänä päivänä vain 10% siitä määrästä mitä vielä 1960-luvulla suositeltiin?

Kuva: http://www.tritolonen.fi/uutiset/2090-lastenlaakari-vaatii-d-vitamiinisuosituksen-nostoa

 

Viitearvona seerumin D-vitamiinin pitoisuutena (S-D-25) pidetään 80 nmol / l, ja kaikki sen alle kuvaa D-vitamiinin puutostilaa ja edellyttää toimenpiteitä asian korjaamiseksi! Omat D-vitamiinitasot pystyy helposti mittauttamaan terveyskeskuksessa.

Omani olivat viimeksi mittautettuna 90 nmol / l, ja nyt pyrin nostamaan ne 120-150 nmol / l paikkeille hyötyjen lisäämiseksi ja erityisesti vastustuskyvyn optimoimiseksi.

 

Kuinka paljon D-vitamiinia purkista?

Syön D-vitamiinia purkista 100-200 µg / päivä lähes ympäri vuoden varmistaakseni D-vitamiinin tarvittavan saannin. Nyt otan sitä suuremmat määrät muutaman kerran viikossa yllä mainitsemani tavoitteen saavuttamiseksi. Suomessa riittävä määrä D-vitamiinia on mahdoton saada auringosta – ja ravinnostakin lähes yhtä mahdotonta.

Toisinaan uutisotsikoissa näkee “asiantuntijoiden” varoittavan D-vitamiinin yliannostuksesta, ja kertovan sen olevan meille myrkyllistä liiallisena määränä. Jotta päästäisiin myrkyllisiin lukemiin, pitäisi seerumin D-vitamiinin pitoisuus kuitenkin olla käytännössä yli 500 nmol / l. (29)(30)
Eli D-vitamiinia pitäisi oikeasti vetää “purkkikaupalla”, että tämä myrkytyksen raja ylittyisi.

Suosittelen hyvin lämpimästi kaikkia käymään esimerkiksi lähimmässä terveyskeskuksessa mittauttamassa omat D-vitamiinitasot, jonka jälkeen pystyy tekemään parhaimmat mahdolliset päätökset omien tasojen parantamiseksi. Tänä päivänä mittausten kustannuksetkin ovat tulleet alaspäin, mikä on hieno homma!

Tässä vielä muistutuksena D-vitamiinin tärkeydestä lähes kaikkiin elintoimintoihin:

  • ravinteiden imeytymiseen
  • hormonitoimintaan
  • vastustuskykyyn
  • lihasvoimaan
  • lihaskestävyyteen
  • yli 200 geenin toimintaan
  • luuston ja hampaiden terveyteen
  • ryhtiin
  • aivojen toimivuuteen
  • insuliiniherkkyyteen

ja monien sairauksien ehkäisyssä:

  • rintasyöpä
  • diabetes
  • astma
  • psoriaasi
  • parkinsonin tauti
  • MS-tauti
  • osteoporoosi

sekä se vaikuttaa myös suoraan mielialaamme! (31)(32)(33)

 

Kuva: https://michaelwoodfitness.com/2015/01/17/why-vitamin-d-is-vital-for-overall-health-2/

 

Lihakset kasvuun maidon avulla?

Maidon on sanottu edistävän lihaskasvua sen sisältämien proteiinien, kaseiinin sekä heran, ansiosta. Maidon proteiineista kaseiinia on noin 80% ja heraa 20%. Ihminen tosiaan tarvitsee 20 erilaista proteiinin rakennusainetta (aminohappoa), joista 11 elimistö pystyy itse tuottamaan. Loput yhdeksän aminohappoa ovat ns. välttämättömiä aminohappoja, jotka meidän tulee saada ravinnosta. Maito on yleensä nähty ratkaisuna tähän, mutta itse asiassa maito ei sisällä yhtään sellaista aminohappoa, jota ei pystyisi korvaamaan muilla raaka-aineilla, kuten kalalla, pähkinöillä, palkokasveilla, siemenillä tai korkealaatuisella lihalla, jota itsekin käytän runsaasti.

Voin myöntää, että minäkin käytin ennen rasvattomia maitotuotteita proteiinin lähteenä, sillä sisältäähän lasillinen maitoa noin 6.5g proteiinia. Mutta mitä nuorempana en tullut ajatelleeksi, oli se, että samaan syssyyn kun huitaisen sen maitolasillisen (n. 210 ml), saan noin 10g laktoosia eli maitosokeria elimistöön. (6)
Tämän kun toistaa muutamat kerrat päivän aikana, on maitosokerin määrä elimistössä melko korkea, mikä on itse asiassa huono asia, sillä laktoosi ei todistetusti tarjoa mitään terveyshyötyjä – päinvastoin. (34)
Kerron laktoosista kohta lisää…

Minulle tulee paljon kysymyksiä heraproteiinista, että miksi käytän sitä, kun sekin on valmistettu maidosta. Vaikka heraproteiini onkin maidosta peräisin, on se silti hyvä lisäproteiinin lähde, ja se varmistaa etenkin kovien treenien jälkeisen optimaalisen palautumisen. Käytän heraproteiini-isolaattia, joka käytännössä on lähes puhdasta proteiinia (n. 90-95% painosta proteiinia). Siinä on optimaalinen aminohappokoostumus, se imeytyy nopeasti ja on täysin laktoositon, joten se harvoin aiheuttaa haasteita edes laktoosi-intolerantikoille! Pitää tosin muistaa, että heralla on maidon tavoin melko voimakas insuliini-indeksi (kerron myöhemmin artikkelissa tästä lisää), jonka takia suosin sitä juurikin treenien jälkeen.

 

“Normaalit” oireet johtuvat maidosta

Moni ihminen saattaa ajatella, että limaneritys kurkussa, ihottuma, muutama finni naamassa, vatsan turvotus/pöhötys, väsymys keskellä päivää tai esimerkiksi keuhkoputkentulehduksen kierre ovat ihan normaalia elimistön toimintaa. Niihin on totuttu, joten ei osata edes kyseenalaistaa, että ne voisivat johtua ruokavaliosta tai esimerkiksi nimenomaan maitotuotteista. Muun muassa maidon laktoosi on sellainen hiilihydraatti, jota elimistömme ei normaalisti ole tottunut hajottamaan. Siitä syystä jopa n. 65 %:lla maailman väestöstä onkin laktoosi-intoleranssi, eli heidän elimistöstään puuttuu entsyymi, joka hajottaisi maidon laktoosia (ja sen vuoksi maitotuotteet aiheuttavat heille erinäisiä vatsakipuja tai –ongelmia). (35)
Maidontuotannon kasvaessa osa ihmisistä on kuitenkin tullut sietokykyiseksi tälle laktoosille, ja elimistö on oppinut pikkuhiljaa hajottamaan sitä. Mutta vaikka et juoksisi vessaan maitotuotteita syötyäsi, voi elimistösi silti kärsiä maidon laktoosista, proteiineista tai hormoneista juuri yllä mainittujen oireiden tavoin tai hiljaisena tulehduksena, jota ei välttämättä oireina edes huomaa. (36)(37)

Tämän lisäksi laktoosin hajoamistuote galaktoosi lisää tutkitusti elimistön hiljaista tulehdusta. (9)

Kysy Tomi Kokolta videosarjassa vieraillut lääkäri Olli Sovijärvi kertoi myös, mitä muita oireita maidosta voi saada:

 

Itse nuorempana kärsin jatkuvista poskiontelontulehduksista, keuhkoputkentulehduksista, kuumeilusta, hengitysvaikeuksista, ylimääräisestä limanerityksestä ja köhästä. Olin kuin lääkäreiden “vakioasiakas”, kun ravasin niin usein hakemassa antibioottikuureja heti toisen perään. Siihen aikaan kukaan ei edes vihjannut, että oireet voisivat kadota tai ainakin helpottaa, jos jättäisin maitotuotteet pois. Omalla kohdallani niin kuitenkin tapahtui, ja siitä alkoi motivaationi ja intohimoni ravintoa kohtaan! Jos sain yhdellä muutoksella kohennettua elämänlaatuani näin paljon, niin mitä muuta pystyn tekemään? The rest is history.

Maidon jättäminen ei tietenkään ole kaikille ratkaisu kaikkeen, mutta itselläni maidon jättäminen oli yksi parhaista päätöksistä, mitä olen tehnyt ruokavalioni ja hyvinvointini eteen. Ja kuten moni muukin asia elämässä, niin myös muutoksia syntyy vasta silloin, kun uskaltaa kokeilla jotain uutta ja mennä ulos mukavuusalueelta!

30 päivän ihmiskokeen aikana huomasin selkeän vireystason laskun ja väsymyksen, kun käänsin ruokavalion takaisin aikaisempaan ja söin virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Maidon lisäksi mukaan tulivat toki muutkin kyseenalaiset tuotteet, kuten viljat ja margariinit (joista myös kirjoittelen myöhemmin tarkemmin), mutta ensimmäinen huomioni oli se, että vireystasoni romahti olemattomiin siitä, mihin olen tottunut. Tuli suorastaan flashbäkkejä nuoruusajoiltani siitä “maitosumu” -olosta, jossa veto oli aivan pois ja mieli maassa! Myös sadat asiakkaani sekä muut ihmiset, joita olen kehottanut kokeilemaan maidotonta ruokavaliota, ovat raportoineet, että vireystaso on noussut huomattavasti ja “maitosumu” on kadonnut.

Maidon aiheuttama vireystason lasku selittyneekin hiljaisen tulehduksen, suoliston kunnon heikkenemisen ja limanerityksen lisäksi elimistön rautapitoisuuden alenemisella. Maidon kalsium heikentää raudan imeytymistä, mikä voi johtaa juurikin jatkuvaan väsymisen tunteeseen ja “maitosumuun”. (38)

Kuva 30 päivän ihmiskokeen ajalta, kun join rasvatonta maitoa ravitsemussuositusten mukaisesti.

 

Maito ja iho-ongelmat

Maidon on myös todistettu aiheuttavan erilaisia iho-ongelmia, kuten aknea. (39)
Osa syistä selittynee maidossa olevalla IGF-I kasvutekijällä, joka on hormoni, joka stimuloi androgeenien (mieshormonien) tuotantoa ja solujen jakautumista. (40)
Suurin syy maidon aiheuttamaan akneen näyttää kuitenkin olevan suoliston heikentynyt kunto. (41)(42)
Maito saattaa lisätä suolistomme läpäisevyyttä, jolloin kaikki ruoan mukana tulleet haitallisetkin aineet pääsevät imeytymään elimistöömme, vaikka näin ei pitäisi käydä. Tällöin myös maidon sisältämät hormonit ja proteiinit pääsevät imeytymään helpommin, mikä voi aiheuttaa aknea. (43)
Ja kuten vanha sanontakin kuuluu: iho on suolistomme peili, joten mikäli suolistossa on jotain häikkää, se usein näkyy suoraan ihollamme.

Etenkin nuorison, joilla on mitään taipumuksia iho-ongelmiin, kannattaisi kaiken maailman kasvovoiteiden läträyksen sijasta keskittyä suoliston kunnon optimoimiseen. Ensimmäinen askel tässä olisi nimenomaan poistaa ruokavaliosta mahdolliset suoliston kuntoa tuhoavat aineet, kuten käsitellyt maitotuotteet ja tehotuotetut viljat. Monilla tämä auttaa jo viikkojen sisällä, kun taas toisilla menee kauemmin, mutta lähes aina oireet vähenevät tai häviävät kokonaan.

Alla olevat kuvat ystävästäni ajalta 03/2017 – 07/2017:

Maitotuotteet käytössä Ei maitotuotteita käytössä

 

Monella myös paino laskee ja nestepöhötys vähenee maidon käytön lopettamisen myötä, mikä ihon kunnon paranemisen ohella saa ihmisen näyttämään nuoremmalta ja elinvoimaisemmalta.

Moni asiakkaistanikin on huomannut, että ihon kunto on parantunut jo viikoissa, kun he ovat jättäneet maitotuotteet pois.

Tässä esimerkki asiakkaastani, jolla vuosia vaivannut ihottuma katosi maitotuotteiden jättämisen myötä. Hänen kohdalla tehtiin kyllä myös muita ruokavaliomuutoksia, esimerkiksi eliminoitiin allergisoivia ruoka-aineita, kuten viljatuotteet. Joka tapauksessa, tässä on jälleen todiste siitä, miten nopeasti ihon kunto voi parantua, kun tekee oikeita muutoksia ruokavaliossaan.

ennen / maitotuotteet käytössä

jälkeen / maitotuotteita ei käytössä

 

Myös lääkäri Olli Sovijärvi kertoo hänellä itsellään olleen nuorempana iho-ongelmia, ja toteaa, että olisipa joku silloin kehottanut jättämään maidon pois, niin iho-ongelmatkin olisivat hävinneet. Tässä linkit videoihin, jossa hän kertoo kokemuksistaan:

 

Maito ja syöpä

Maidon ollaan myös tutkitusti todettu nostavan riskiä sairastua rinta- ja eturauhassyöpään. Tämä todettiin jo 1970-luvulla, kun Janet Darling Skotlannissa huomasi sairaiden lasten taudinaiheuttajien ja maidon välillä olevan yhteys.

Suuri eurooppalainen 11 vuoden EPIC-tutkimuskin (European Prospective Investigation in Cancer and Nutrition) huomasi edellä mainittujen syöpien lisäksi paksusuolen syövällä olevan vahva kytkös maitoon. (44)(45)(46)

Näiden kaikkien tutkimuksien mukaan maidossa on ainakin yksi selvä syöpää edistävä tekijä, joka on insulin-like growth factor-I (IGF-I), josta mainitsinkin jo kertaalleen. Tämä maidossa oleva kasvutekijä, joka on tarkoitettu vastasyntyneen vasikan nopeaan kasvuun, stimuloi kudostemme sekä solujemme kasvua ja kehitystä, ja näin ollen edesauttaa myös syöpäsolujen kehitystä. (47)(48)(49)(50)(51)

Kuvassa eturauhassyöpään kuolleiden määrä ja maidon kulutuksen määrä maittain:

Kuva: https://www.patrickholford.com/advice/the-dark-side-of-milk

 

Maito diabeteksen aiheuttajana

Yksi maidon hiljattain havaittu ongelma on myös 1-tyypin diabetes. Aikaisemmin aavistettiin, että maidolla voisi olla yhteys diabetekseen, mutta selvää syytä siihen ei osattu sanoa. Nyt kuitenkin The American Journal of Clinical Nutrition julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin, että lapsilla, jotka saivat eläinperäistä proteiinia lihasta sekä maidosta, oli suora yhteys 1-tyypin diabetekseen. Tätä ei kuitenkaan ilmene kaikilla lapsilla, vaikka osa heistä söisikin lihaa ja/tai maitotuotteita. Alttius sairastua tähän määräytyy perinnöllisesti, mutta ympäristötekijät, kuten ruoka, laukaisevat taudin puhkeamisen. (52)(53)

Maidon insuliini-indeksi on myös melko tärkeä pointti maidon ja diabeteksen välistä suhdetta tarkasteltaessa. Maidossa tämä indeksi onkin todella korkea (90, kun vaalealla paahtoleivällä 100), mikä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä runsaasti käytettynä se voi heikentää kehon insuliiniherkkyyttä. Tanskalainen lääkäri C Hoppe teki tästä aiheesta tutkimuksen, jossa huomattiin, että maitotuotteita saaneella verrokkiryhmällä insuliiniherkkyys heikentyi lähes 100 %. Toisella ryhmällä, joka ei saanut maitotuotteita, insuliiniherkkyys pysyi samana. (54)

Mitä tämä insuliiniherkkyys sitten tarkoittaa?

Insuliini on kehomme elintärkeä hormoni, jota erittyy haimasta, ja jonka tärkein tehtävä on pitää elimistömme verensokeri tasapainossa. Silloin kun syömme etenkin ravinneköyhää hiilihydraattipitoista ruokaa, elimistömme verensokeri nousee ja tällöin myös insuliinia alkaa erittymään. Insuliinia kyllä erittyy kaikkien ravintoaineiden kohdalla, mutta hiilareiden kanssa eniten. Insuliinin tehtävänä on kuljettaa ruoasta tulleet sokerit soluihin, jotta nämä solut voivat hyödyntää ne, ja jotta verensokeri saadaan taas normaaliksi. Tällä tavalla siis normaali keho toimii. Syödään ruokaa → verensokeri nousee → insuliini kuljettaa sokerin soluihin → verensokeri laskee normaaliksi.

Kuva: https://www.cornerstones4care.com/about-diabetes/diabetes-basics/understanding-diabetes.html

 

Insuliiniherkkyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti insuliini pääsee viemään nämä ruoasta tulleet sokerit soluihin. Terveellä ihmisellä tämä onnistuu helposti eli insuliiniherkkyys on hyvä.

Terveen ja hyvän insuliiniherkkyyden vastakohta on insuliiniresistenssi. Insuliiniresistenssi tarkoittaa sitä, kun meidän oma kehomme vastustaa tätä insuliinia. Tällöin insuliini ei siis pääse viemään sokereita tai muitakaan tärkeitä ravintoaineita soluihin, jolloin ne jää verenkiertoon. Silloin haima joutuu erittämään normaalia enemmän insuliinia, jotta nämä sokerit saataisi vietyä soluihin asti. Ja kun keho joutuu pitämään yllä aina vain korkeampia insuliinitasoja, johtaa se kohoaviin tulehdusarvoihin ja jättää vähemmän tilaa toivotummille hormoneille, kuten testosteronille tai DHEA:lle. Jos tätä jatkuu pitkäkestoisesti, haiman solut väsyvät eikä insuliinia enää erity tarpeeksi. Tällöin verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa. (55)

Insuliiniresistenssi on siis jo 2-tyypin diabeteksen esiaste!

Kuva: http://study.com/academy/lesson/lifestyle-diseases-definition-types.html

 

Jos ajatellaan hetki maalaisjärjellä, niin onhan se nyt päivänselvää, että maidon myötä insuliiniresistenssin riski kasvaa, sillä maidon insuliini-indeksi on niin korkea! Tällöin myös riski sairastua aikuisiän eli 2-tyypin diabetekseen kasvaa. (56)

Mietitäänpä vielä miten diabeetikkoja ohjeistetaan syömään? Lähes samat ravitsemussuositukset pätevät kuin muullakin väestöllä, eli hiilihydraatteja suositellaan 45-60% kokonaisenergian tarpeesta. Eikun vaan pullaa, leipää ja maitoa koneeseen. Paikataan tilanne sitten piikittämällä lisää insuliinia vereen, jotta saadaan pidettyä kohonnut verensokeri kurissa. Aivan järjetöntä. Miksi ei voida tehdä niin kuin aiemmin toimittiin, eli vähennettiin hiilihydraattien määrää? Eipä olekaan ihme, että moni diabeetikko voi vähentää ulkopuolisen insuliinin määrää, kun hiilihydraattien laatua ja määrää päivitetään (etenkin jättäessä maidot ja viljat vähemmälle). Osa voi jopa lopettaa ulkopuolisen insuliinin käytön kokonaan!

 

Maidon pastörointi ja homogenointi

Maidon pastörointi on prosessi, jota käytettiin ennen estämään maatilojen ulkopuolelta tulevien tautien leviämistä ihmisten keskuuteen. Nykyään sitä käytetään lähinnä vain maidon säilyvyyden vuoksi. Pastörointi on siis lämpökäsittely, jossa tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit kuumentamalla maito vähintään 72 asteeseen 15 sekunnin ajaksi. Tämän jälkeen maito jäähdytetään nopeasti noin 4 asteeseen. (57)

Tässä kuumennus- ja kylmennysprosessissa tuhoutuvat kuitenkin myös maidossa olevat hyvät bakteerit, entsyymit sekä mikrobit. Mitä maitoon jää enää jäljelle?

Homogenointi taas on vain esteettinen käytäntö, joka ei tuo mitään terveyshyötyjä. Maito homogenoidaan, jotta siitä saataisiin kuluttajille parempi suutuntuma eikä maidon rasva nousisi pinnalle.

Homogenoinnissa maito kuumennetaan + 60 asteeseen ja maidon rasvapallot pilkotaan osiin korkean paineen avulla, jonka jälkeen maidosta tehdään tasaista nestettä. Tämän prosessin aikana näiden rasvapallojen suojaava pintakerros rikkoutuu, maitoproteiini hajoaa, ja yleisesti ottaen maidon molekyylirakenteet muuttuvat. Myös alttius maidon pilaantumiselle ja rasvan laadun heikkenemiselle kasvaa, kun se hapettuu. (58)(59)

Tässä kuvat raakamaidon ja pastöroidun + homogenoidun maidon rasvarakenteista:

Raakamaidon rasvarakenne suurennettuna. Rasvapallot omassa luonnollisessa muodossa.

Pastöroidun + homogenoidun maidon rasvarakenne suurennettuna. Rasvapallot hajotettu ja maidosta tehty tasaista.

Kuvat: https://www.westonaprice.org/health-topics/modern-foods/microphotography-of-raw-and-processed-milk/

Näiden muutoksien vuoksi meille voi aiheutua mm. ravinteiden imeytymisongelmia, vatsavaivoja, ihottumia, toistuvia infektioita hengitysteissä ja korvissa, sekä astmaa. (60)

Joitain täysrasvaisia luomumaitoja ei ole homogenoitu, joten niiden suosiminen olisi monella jo askel parempaan suuntaan!

Tiesitkö muuten, että suuri osa laktoosi-intolerantikoista pystyy kuitenkin juomaan raakamaitoa, sillä siitä ei ole tuhoutunut maidon tärkeää laktaasientsyymiä eikä maidon bakteereita, jotka auttavat maitoa sulamaan paremmin vatsassamme?

Kuva: https://draxe.com/raw-milk-benefits/

 

Lehmärodut ja hiljainen tulehdus

”Lehmän eri rodut vaikuttavat maitotuotteiden ominaisuuksiin. Yleisesti puhutaankin A1- ja A2-maidosta. Nimi tulee eri lehmärotujen maitoproteiinien eroavaisuuksista. Alkuperäiskarja eli A2-maitoa tuottavat lehmät aiheuttavat huomattavasti vähemmän terveydellisiä ongelmia.” –Biohakkerin käsikirja (2016)

Suomessa lähes kaikki lehmät ovat tätä A1-tyyppiä. Se on geneettinen muunnelma A2-maitoa tuottavista lehmistä, joita meillä oli vielä vanhoina hyvinä aikoina 50-luvulla. (61)
Näiden A1-maitoa tuottavien lehmien maito on kuitenkin terveydellemme haitallista, joten miksi käyttämämme lehmärodut on ylipäätänsä pitänyt vaihtaa toiseen?

Tässä hieman infoa, mitä kaikkea tästä A1-maidosta aiheutuu..

Se lisää kehon hiljaista tulehdusta, ja on siten yhdistetty mm. autoimmuunisairauksiin sekä sydänsairauksiin. Tämä kaikki johtuu A1-maidon sisältämästä beetakaseiiniproteiinista. (62)

Sillä on myös yhteys lisääntyneeseen limaneritykseen hengitysteissä ja sitä kautta mahdollisesti astman oireiden pahenemiseen. Liman lisääntynyt tuotanto perustuu peptidiin (beta-kasomorfiini-7), jota vapautuu meidän juodessa tätä A1-maitoa. Jopa Euroopan elintarviketurvallisuusraporttikin (The European Food Safety Report) myönsi vuonna 2009, että tätä kyseistä peptidiä vapautuu ainoastaan A1-maidosta eikä A2-maidosta. (63)(64)

Uusiseelantilaisessa tutkimuksessakin havaittiin, että A1-maidolla ja sydäntautikuolleisuudella on huomattava yhteys. Suomessa juomme eniten tätä A1-maitoa ja tilastojen mukaan kuulumme myös sydäntautikuolleisuuden kärkeen. Pohjois-Euroopassa sydänsairaudet ovat muutenkin yleisempiä kuin Välimeren maissa. (65)

Haluan sinun tietävän myös Suomen maitotuotannon tehokkuudesta. Nykyään kun tuotanto on kasvanut, on myös lypsylehmien määrä vähentynyt, mikä tarkoittaa sitä, että yhden lehmän maitotuotanto on viritetty äärimmilleen. Ennen yhdestä lehmästä lypsettiin maitoa noin 2000-3000 ℓ per vuosi ja nykyään luvut liikkuvat noin 6000 ja 9000 ℓ välillä, mikä on 3-5x enemmän! (66)

Tämä kaikki aiheuttaa lehmille tietenkin enemmän stressiä ja hormonaalisia muutoksia, kun lehmiä pidetään tiinenä yhä useammin.

Kuva: https://www.valio.fi/yritys/artikkelit/kesalla-lehma-saa-ravintonsa-laitumelta/

 

Maidon rasva

Ravitsemussuositukset kehottavat meitä juomaan rasvatonta maitoa ja muutenkin käyttämään mahdollisimman kevyitä maitotuotteita. Tämä on hyvin kyseenalaista, sillä aikaisemmin juuri maidon rasva ollaan nähty maidon tärkeimpänä ja terveellisimpänä osana.

Lukuisissa tutkimuksissa ollaankin todettu maitorasvan madaltavan riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen ja ehkäisevän ylipainoa. (67)(68)
Monesti luullaan, että rasvattomia maitotuotteita käyttävät ihmiset olisivat hoikempia kuin he, jotka käyttävät täysrasvaisia maitotuotteita, mutta asia näyttääkin olevan juuri päinvastoin. (69)

Muutenkin, minkä takia rasvatonta maitoa juodaan, kun siitä on jo poistettu lähes kaikki maidon sisältämät ravintoaineet? Homogenoinnissa molekyylirakenteet rikottu, pastöroinnissa kaikki bakteerit ja entsyymit tuhottu, ja sitten vielä viimeisenä rasvatkin revitään irti.

Ihan vaan pointtina, että maidon sisältämä D-vitamiinikaan ei imeydy ilman rasvaa. Myös edesmennyt professori Kari Salminen puhui elämäntyönään maitorasvojen puolesta. Hän suosittelikin maitotuotteiden käyttäjiä valitsemaan juuri ne rasvaisimmat vaihtoehdot, sillä juuri maitorasvassa on maidon ainoat hyödyt. Salmisen lisäksi myös muutama tutkimus puoltaa, että rasvaisten maitotuotteiden käytöllä saattaa olla positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. (70)(71)
Toisaalta, nämä maidon rasvan myönteiset vaikutukset voivat osaltaan selittyä myös maidon sisältämän konjugoituneen linolihapon (CLA), voihapon ja/tai K2-vitamiinin vaikutusten kautta. (36)

Olimme Salmisen kanssa molemmat niin intohimoisia rasva-aiheesta, että meidän puolen tunnin kahvitapaamiset venyivät lähes aina useiden tuntien mittaisiksi – oli kunnia tuntea hänet!

Kuvassa Tomi Kokko ja Kari Salminen

Oma teoriani tästä on se, että täysrasvainen maito (etenkin raakamaito) on kaikista lähimpänä maidon luonnollista muotoa, jolloin myös terveydelliset haasteet ovat huomattavasti vähäisemmät. Elimistömme pystyy tunnistamaan maidon sisältämän rasvan ravinnoksi ja käyttämään sitä hyväkseen. Käsitellyt rasvattomat maidot ovat kuitenkin tuntemattomia elimistöllemme ja siitä syystä se hylkii niitä.

Mutta vaikka rasva-aiheesta ei innostuisi samalla tavalla kuin minä tai Salminen, niin ei rasvoja kannattaisi kuitenkaan turhaan pelätä. Rasvat ovat vuosikausia olleet yksi osa meidän energialähteistä ja ne vaikuttavat oleellisesti terveyteemme sekä hyvinvointiimme. Ilman rasvaa rasvaliukoiset (A-, D-, E- ja K-) vitamiinitkaan eivät imeydy, rasva-aineenvaihdunta kärsii ja melkein mikä tahansa elintoiminto kärsii, sillä rasvat vaikuttavat elimistössämme ihan solutasolla. On myös hyvä muistaa, että aivot koostuvat lähes 60% rasvasta. Tästä kirjoitan lisää myöhemmin!

Se mikä minua huolestuttaa hyvin paljon, on koulumaitotuen uudistus. Uudistuksen myötä tukea maksetaan vain rasvattoman maidon ja piimän kohdalla eli rasvaa sisältävät maidot, kuten ykkösmaito, poistuvat koululaisten saatavilta. Kevyt maito ei ole kuulunut koulumaitotuen piiriin enää vuoden 2009 jälkeen. On aivan järjetöntä, kuinka meitä ohjataan näin isolla kädellä syömään ja juomaan tietyllä tavalla!

Tässä linkki alkuperäiseen artikkeliin:

 

Entä muut maitotuotteet?

Kun ihmiset kuulevat maitokantani, lähes aina seuraava kysymys on “No mites maitorahka, raejuusto ja muut maitotuotteet? Ovatko ne yhtä pahoja?”. Itse en suosi mitään prosessoituja maitotuotteita, mutta kyllä hapanmaitotuotteet, kuten täysrasvaiset piimä, viili ja jogurtit, sekä korkealaatuiset juustot painivat eri sarjassa kuin itse nestemäinen käsitelty maito. Ja monilla nämä maltillisissa määrin ovat täysin ok.

Tosin maitorahkan puputtamisen määrä on Suomessa jotain aivan omaa luokkaansa. Sitä kirjaimellisesti lapioidaan suuhuun joka aterian välissä “helppona” välipalana, tiedostamatta että sekin aiheuttaa nestemäisen maidon kaltaisia haasteita, ja on hyvin ravinneköyhää ruokaa.

Olen törmännyt kaupoissa joihinkin homogenoimattomiin viileihin, rahkoihin ja juustoihin, joita käyttämällä välttää ainakin homogenoinnista aiheutuvat haitat. Mutta kuten aikaisemmin sanoin, niin itse en suosi enkä suosittele käyttämään näitäkään prosessoituja maitotuotteita, sillä niistä saa usein samankaltaisia haasteita kuin juotavasta maidosta.

 

Vapaus päättää

Tavoitteeni on hyvinkin selkeä maidon juonnin sekä siitä suoraan ja rehellisesti puhumisen suhteen! Jokainen saa tehdä vapaasti oman parhaan päätöksen. Jos haluaa maitotuotteiden ja/tai maidon käyttöä jatkaa, niin annetaan siihen täysi vapaus. Henkilökohtaisesti minua ei haittaa tippaakaan, jos sinä haluat juoda maitoa tai käyttää muita maitotuotteita. Anna palaa. Mutta nyt kun tiedät maidosta enemmän, niin tee paras päätös oman ja läheistesi terveyden suhteen.

Se mikä minua kyllä haittaa erittäin paljon, on se, ettei ihmisille anneta tätä vapautta. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset kirjaimellisesti PAKOTETAAN juomaan maitoa, ja monissa paikoissa ainoastaan lääkärintodistuksella saa vapauden juoda jotain muuta, kuten vettä. Tämä on aivan käsittämätöntä! Olen aivan varma, että tälläkin hetkellä on tuhansia suomalaisia lapsia ja nuoria, joiden elimistölle etenkin nämä käsitellyt rasvattomat maitotuotteet ovat suorastaan myrkkyä.

Kehotan sinua miettimään niitä kysymyksiä, jotka heitin heti kärkeen. Miksi juot maitoa (mikäli sitä vielä juot)? Onko se vain sen vuoksi, että näin olet tottunut aina tekemään vai saatko maidosta oikeasti jotain hyötyä?

Rohkaisenkin sinua kokeilemaan jättämään maitotuotteet pois kahdeksi viikoksi ja tarkastelemaan omia tuntemuksiasi. Usko tai älä, tämä on usein se paras indikaattori siitä, sopiiko jokin ravinto sinulle vai ei. Tämä testi ei maksa mitään (itseasiassa säästät sillä rahaa), etkä tällä testillä ainakaan häviä mitään. Parhaimmillaan tämä testi voi toimia sinulle ovien avaajana muihinkin muutoksiin, joilla voit parantaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Näin kävi minulle ja tuhansille muillekin, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä!

Tässäkään, kuten missään muussakaan ravintoon liittyvässä asiassa, ei tarvitse olla täysin ehdoton! Minulla on aina ruokavaliossani toiminut 80/20 sääntö, eli 80 % ruoastani syön puhdasta ruokaa ja linjojeni mukaisesti, koska siitä tulee vain niin älyttömän hyvä olo. Minun ei ikinä tarvitse luopua mistään, vaan saan syödä joka päivä ravitsevaa ja maukasta ruokaa, joka tukee elämäntyyliäni ja unelmieni jahtaamistani. Ja tykkään välillä myös vaihtaa ihan vapaalle, joten loput 20 % syön milloin mitäkin. Jos kaverini kysyy, lähdenkö kaljalle ja pizzalle, niin todellakin lähden enkä ota mukaan Green Monsteria tai luomu-grass fed pihviä!!!

Samaa kehotan sinullekin. Mikäli tykkäät maidon mausta, niin juo lasi silloin tällöin ja panosta laatuun. Jos tykkäät juustoista, niin anna palaa vaan – kohtuudella. Suosi raakamaitoa ja mahdollisimman rasvaisia maitotuotteita, sillä ne ovat lähempänä alkuperäistä luonnollista muotoaan, ja sopivat lähes kaikille osana kokonaisvaltaista ruokavaliota. Itsekin voin sanoa, että hyvät pitkään käyneet raakajuustot, joiden kylkeen argentiinalainen Malbec, on suorastaan tappavan hyvä kombo… enkä tarkoita sitä kirjaimellisesti!

 

Lopuksi haluan vielä muistuttaa siitä, että me kuluttajat päätämme sen, mitä kauppojen hyllyiltä löytyy! Se mitä ostetaan, sitä tuotetaan. Perus kysynnän ja tarjonnan laki. Toivoisin raakamaidon palaavan kauppojen hyllyyn ja lisää homogenoimattomia maitotuotteita ihmisten saataville.

Toivottavasti tämä kirjoitus laittaa ihmiset sekä ajattelemaan että vaatimaan. Ajattelemaan omia maitotottumuksiaan ja vaatimaan kaupoilta laadukkaampia vaihtoehtoja. Tämän lisäksi avoimen keskustelun tulee jatkua, mutta pelkkä jutustelu ei riitä vaan tarvitsemme myös muutoksia, etenkin ylemmiltä tahoilta. “Ravintoputkeen” on saatava monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja eikä pelkkää vuosikymmeniä vanhaa virallista linjaa. Kaikki ei toimi kaikille, ja se on totta erityisesti maidon kohdalla! Meidän tulee ottaa yksilöiden erot huomioon ja tarjota heille mahdollisuus ravintoon, joka tukee heidän terveyttään eikä päinvastoin.

 

Tiivistelmä

  • Suomessa meidät opetetaan juomaan maitoa lapsesta asti ikään kuin se olisi tärkeämpää kuin vesi.
  • Osasta kasvikunnan tuotteista saa jopa enemmän kalsiumia kuin maidosta.
  • Jos saamme kalsiumia liikaa suhteessa magnesiumiin, on se meille haitallista. Joten muistetaan pitää huolta myös magnesiumin saannista!
  • Maidon suurkulutuksen maissa kärsitään eniten osteoporoosista. Vitamiinien, kivennäisaineiden ja hivenaineiden balanssi on tärkeässä roolissa osteoporoosin ehkäisyssä!
  • Suomessa luustolle tärkeän D-vitamiinin saantisuositukset ovat aivan liian alhaiset. D-vitamiini on hyvin oleellinen monissa eri elintoiminnoissa ja parhaiten sitä saa lisäravinteena!
  • Maito ei näytä sisältävän mitään sellaista, jota ei voisi korvata muilla raaka-aineilla.
  • Maidolla on tutkitusti selkeä yhteys iho-ongelmiin, kuten akneen.
  • Monet kansainväliset tutkimukset ovat löytäneet maidosta sellaisia ainesosia, jotka ovat osana edistämässä syöpäsolujen kasvua.
  • Maidolla on yhteys sekä 1-tyypin että 2-tyypin diabetekseen.
  • Maidon pastörointi ja homogenointi poistavat maidosta lähes kaiken oleellisen. Ne myös aiheuttavat monia ongelmia, kuten vatsavaivoja.
  • Suomessa käytettävien A1-lehmärotujen maito aiheuttaa enemmän terveydellisiä ongelmia kuin A2-lehmärotujen maito.
  • Täysrasvaisilla maitotuotteilla on enemmän terveyshyötyjä kuin rasvattomilla maitotuotteilla.
  • Jos maitoa haluaa juoda, panosta laatuun. Suosi täysrasvaisia maitotuotteita sekä raakamaitoa.

Maitovinkkejä

  • Korvaa maito ruoan yhteydessä raikkaalla vedellä. Voit lisätä siihen hieman hyvälaatuista suolaa + sitruunaa maun ja imeytyvyyden parantamiseksi.
  • Korvaa smoothiessa maitorahka / maito esim. manteli- tai kauramaidolla.
  • Päivitä maidon laatua ja vaihda rasvattomat maitotuotteet täysrasvaisiin. Suosi raakamaitotuotteita.
  • Kokeile maidotonta ruokavaliota 14 päivän ajan.
  • Ruoanlaitossa Google toimii oivana apuna löytää maidottomia reseptejä!
  • Ota sellainen linja, joka sopii sinulle. “Kaikki peliin maidoton” tai “kaksin käsin”… Mieti siltä väliltä.
  • Mikäli käytät maitoa, muista myös magnesium!

 

Olen puhunut maidosta myös MTV3:n aamuTV:ssä, ja Helsingin Uutiset sekä A-studio ovat haastatelleet minua liittyen maitokantaani. Videot ja artikkelit niistä löydät täältä:

Helsingin Uutiset: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/540051-tomi-kokko-lataa-suomalaiset-on-aivopesty-juomaan-maitoa

A-studio: https://www.youtube.com/watch?v=pigWvzwKkUQ

 

Loppukevennykseksi vielä muistutus siitä, että olemme ainoa nisäkäs, joka juo aikuisiällä toisen nisäkkään maitoa. Miksi juuri lehmän maitoa?

 

Puhtaan ja luonnollisen ruoan puolesta,

Tomi Kokko

Suomen johtava elämäntapamuutosekspertti


Tomi Kokko on Suomen johtava elämäntapamuutosekspertti, Lean In Five Weeks –haasteen perustaja, inspiroiva unelmien jahtaaja ja yrittäjä. Hänellä on alansa kokemusta yli 10 vuotta niin Australiasta kuin Suomesta, ja hän on valmentanut jo yli 8000 ihmistä kohti terveellisempää ja onnellisempaa elämää puhtaan ravinnon ja liikunnan kautta.

Tomi uskoo vahvasti, että valtakunnalliset ravitsemussuositukset sisältävät paljon epäkohtia, joiden kyseenalaistamisesta hän onkin ollut avoimesti esillä mediassa.


 

Lähteet

  1. http://www.is.fi/terveys/art-2000005008032.html?ref=og-ref-www.google.fi
  2. https://yle.fi/uutiset/3-6766804
  3. http://www.image.fi/image-lehti/miksi-suomalaiset-juovat-maitoa-enemman-kuin-yksikaan-toinen-kansa
  4. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2270152
  5. http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000712675.html
  6. https://fineli.fi/fineli/fi/index
  7. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalsium
  8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11841831
  9. http://www.bmj.com/content/349/bmj.g6015
  10. http://biohakkerit.fi/2014/10/09/suoliston-kunto-terveyden-kulmakivi/
  11. http://www.luustoliitto.fi/omahoito/osteoporoosin-omahoito-ja-kalsium
  12. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK56060/
  13. http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm#Verisuonten_kalkkeutuminen_
  14. http://drsircus.com/cardiovascular/calcium-magnesium-balance/
  15. http://www.askiitians.com/iit-jee-s-and-p-block-elements/biological-importance-of-magnesium-and-calcium/
  16. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9224182
  17. http://stoppi.fi/suomalaiset-kansantaudit/
  18. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11684522
  19. https://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/calcium-full-story/
  20. http://luustoliitto.fi/jasenyhdistykset/pohjois-savon-osteoporoosiyhdistys/osteoporootikkoa-ei-tunnisteta
  21. https://www.suomenosteoporoosiyhdistys.fi/osteouutiset-32015/
  22. https://medicalxpress.com/news/2013-02-cardiovascular-death-women-high-calcium.html
  23. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20671013
  24. https://www.gbhealthwatch.com/Did-you-know-Get-VitD-Sun-Exposure.php
  25. http://www.tritolonen.fi/artikkelit/247-ajankohtainen-d-vitamiini
  26. http://ajcn.nutrition.org/content/103/4/1033/T4.expansion.html#fn-25
  27. http://www.tritolonen.fi/uutiset/2090-lastenlaakari-vaatii-d-vitamiinisuosituksen-nostoa
  28. http://ajcn.nutrition.org/content/79/5/717.full?ck=nck
  29. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asiantuntija-varoittaa-ala-syo-liikaa-d-vitamiinia/1842670#gs.1zLn69c
  30. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044
  31. https://universityhealthnews.com/daily/depression/10-vitamin-d-deficiency-symptoms-that-you-can-identify-yourself/
  32. http://main.poliquingroup.com/ArticlesMultimedia/Articles/Article/1523/25_Excellent_Reasons_To_Take_The_Wonderful_Vitamin.aspx
  33. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3356951/
  34. https://fi.sott.net/article/300-5-yllattavaa-faktaa-sokerista-joita-et-saattanut-tietaa
  35. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28421381
  36. Biohakkerin käsikirja 2016
  37. http://www.webmd.com/digestive-disorders/tc/lactose-intolerance-topic-overview#1
  38. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lapsen-raudanpuuteanemia/
  39. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21335995
  40. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15781674
  41. https://www.thepaleomom.com/how-do-grains-legumes-and-dairy-cause_29/
  42. http://nutritionstudies.org/autoimmune-disease-genes-infection-environment-gut/
  43. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15692464
  44. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2715202/
  45. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6465122
  46. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24023767
  47. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3614012/
  48. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3759377/
  49. https://www.whitelies.org.uk/health-nutrition/insulin-growth-factor-1-igf-1
  50. http://www.pcrm.org/health/health-topics/milk-consumption-and-prostate-cancer
  51. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11535708
  52. http://ajcn.nutrition.org/content/71/6/1525.full.pdf
  53. http://dipp.utu.fi/index.php?mid=16&language=fi
  54. http://www.nature.com/ejcn/journal/v63/n9/full/ejcn200934a.html?foxtrotcallback=true
  55. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011
  56. http://www.joslin.org/about/type_2_diabetes_research.html
  57. http://www.milkworks.fi/oppimateriaali/kasittely-meijerissa/pastorointi/Sivut/default.aspx
  58. https://fi.wikipedia.org/wiki/Homogenointi
  59. http://www.mercola.com/article/milk/no-milk.aspx
  60. http://www.elinahytonen.fi/2013/03/murheita-maidosta/
  61. https://yle.fi/uutiset/3-6506938
  62. http://www.ipcbee.com/vol67/003-ICFSN2014-N0006.pdf
  63. https://ollisintegrallife.com/2012/07/24/maitotuotteiden-laatuerot-seka-maidon-aiheuttamat-terveydelliset-ongelmat-analyysi-evolutionaarisesta-nakokulmasta/
  64. http://www.healthnz.co.nz/milk.htm
  65. http://www.nature.com/ejcn/journal/v59/n5/full/1602104a.html?foxtrotcallback=true
  66. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/191295/Koivusaari_ProGradu_2017.pdf?sequence=2
  67. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27006479
  68. https://www.dairynutrition.ca/scientific-evidence/roles-on-certain-health-conditions/milk-products-and-type-2-diabetes-an-update
  69. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3656401/
  70. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4006120/
  71. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26786887

 

Comments

comments

Menu

TomiKokko.com